Kutsu juhlia Kotimaata

Viettäkäämme Suomen omaan historiaan perustuvaa kiitospäivää

Kutsumme teitä viettämään Suomen historiaan perustuvaa kiitosten päivää – yhdessä perheiden, naapureiden, ystävien kanssa.

Kiitospäivän luonteeseen kuuluu, että kansan oman historian vaiheista löytyvät sen perusteet. Suomen kansallinen olemassaolo on nuori ja erittäin koettelevien vaiheiden jälkeen suoranainen ihme. Kuinka se ylipäätään voi olla mahdollinen satojen sota-, sorto-, nälkä- ja katovuosien jälkeen? Olimme vain kahden suurvallan “takapiha”, kunnes Napoleonin sotien tiimellyksessä, Venäjä valloitti alueemme ja tuli myöntäneeksi Suomelle autonomian 1809 ja sen luterilaiselle kirkolle itsenäisyyden 31.10.1817.

Helsingin Tuomiokirkko

Tuomiokirkko on osa 1820–1850-luvuilla rakennettua Helsingin empirekeskustaa. Keskustan asemakaava on Johan Albrecht Ehrenströmin käsialaa, ja tärkeimmät rakennukset suunnitteli Carl Ludvig Engel. Ehrenströmin asemakaavassa Senaatintorin pohjoispuolinen kallio oli varattu luterilaisen pääkirkon paikaksi. Engel laati jo vuonna 1818 ensimmäiset suunnitelmat kirkosta ja hioi sen arkkitehtonista tyyliä vuosikymmenen ajan.
Tuomiokirkko linkki Wikipediaan
(Lähde: Wikipedia)

Tuo lokakuun viimeinen päivä liittyy oleellisesti kansankirkkomme ja koko kansamme rakentumisen historiaan. Siihen liittyy myös kiitospäivämme vieton perusteet. Tasan 300 vuotta aiemmin – 31.10. 1517 – Martti Luther naulasi teesinsä Wittenbergin kirkon oveen. Silloin sai alkunsa uskonpuhdistus, joka johti raamatunkäännöstyöhön ja lukutaidon opettamiseen myös Suomessa. Kirkon toimintarakenteet vahvistuivat ja muodostuivat myöhemmin kunnalliseksi ja samalla myös valtakunnalliseksi hallintorakenteeksi, sekä lainsäädännön että terveydenhuollon osalta. Näin kehittyivät vähitellen edellytykset itsenäisen valtion vastuiden kantamiselle. Sadan autonomian vuoden jälkeen, Venäjän vallankumouksen sekavissa tunnelmissa, Suomi julistautui rohkeasti itsenäiseksi 6.12.1917. Kuin ihmeen kaupalla Vladimir Lenin hyväksyi Suomen uuden aseman.

Suomen suurin kansallinen juhla, itsenäisyyspäivä, kunnioittaa niitä, jotka puolustivat Suomea oman verensä hinnalla itsenäistymisen jälkeisten sotien aikana. He ovat kiitoksensa ansainneet, mutta samalla on unohtunut itsenäisyyttä edeltänyt ajanjakso – se kehitys, joka mahdollisti itsenäisyyden! Suomen itsenäisyys on taivaallisen taktikoinnin tulos maallisella pelilaudalla, kuten lokakuun 31. päivistä vuosina 1517 ja 1817 alkaneet kehityskulut osoittavat.

"Myös Suomen kansan oma historia puhuu monin kohdin Jumalan johdatuksesta ja itsenäisyytemme on kiitosjuhlan arvoinen! "

Raamatussa kerrotaan, miten israelilaiset, sekä Egyptin orjuudesta vapautumisensa kynnyksellä, että luvattuun maahan päästyään, saivat Jumalalta ohjeen viettää pääsiäisjuhlaa. Siitä oli määrä tulla aika, jolloin koko kansan, perhekunnittain, tuli muistaa ja kiittää Jumalaa Hänen vapauttavasta hyvyydestään. Pääsiäinen juhlistaa myös Jeesuksen Kristuksen vapauttavaa sovitustyötä; ristinkuolemaa ja ylösnousemusta ja on siten myös koko maailman kristittyjen ylin kiitosten juhla Jumalalle. Myös Suomen kansan oma historia puhuu monin kohdin Jumalan johdatuksesta ja itsenäisyytemme on kiitosjuhlan arvoinen!

Suomenlinnan merilinnoitusta

Suomenlinna, myös Viapori, (ruots. Sveaborg) on Helsingin edustalla sijaitseva merilinnoitus ja noin 700 asukkaan kaupunginosa. Historiallisena muistomerkkinä ja nähtävyytenä sen kulttuurillinen arvo on merkittävä, ja se on vahva osa Helsingin identiteettiä. Suomenlinnan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1748, ja se tunnettiin vuoteen 1918 asti ruotsinkielisen nimensä Sveaborg pohjalta suomeksi virallisestikin Viaporina, ja joissakin yhteyksissä nimi Viapori esiintyy edelleenkin. Suomenlinna liitettiin vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon.
(Lähde: Wikipedia)

Kiitospäivästä virallinen juhlapäivä?

Ehdotamme, että vietämme vuosittaista kiitospäivää yhdessä uskonpuhdistuksen vuosipäivän kanssa 31.10. Ehdotamme, että kokoamme perheemme, läheisemme, ystävämme, naapurimme muistelemaan niitä vaiheita, joiden läpi olemme tulleet ja selvinneet Jumalan johdattamina ja varjelemina. Kertokaamme lapsillemme ihmeistä. Nostakaamme siniristilippu salkoon, laulakaamme iloisia lauluja, syökäämme herkkuja ja luottakaamme, että myös tulevaisuudessa Jumala johdattaa ja antaa toivon!

Lopuksi:

Toivomme ja uskomme, että kutsumme saa laajaa kannatusta. Tulemme tekemään jossain vaiheessa myös kansalaisaloitteen kansallisesta kiitospäivästä. Uskaltakaamme unelmoida suuria.

Antero Laukkanen
Kansanedustaja 2015-2023
Kansallisen rukousverkoston perustaja

Cédric Placentino
Teologian maisteri ja historian tutkija
Truth&Transformation Nordic työn johtaja

Elina Placentino
Filologian maisteri

Juhani Aaltonen
Jazz-muusikko
Rukousmusiikkiyhteisön isäntä

Riitta Aaltonen
Lapsityöntekijä
Rukousmusiikkiyhteisön emäntä

Riitta Rönnqvist
Teologian maisteri
Ylistys.fi ry:n puheenjohtaja

Anssi Rönnqvist
Mediatekniikan insinööri
Suomalaisen Ääniraamatun ääni

Merja Harju
Yhteisöllisten menetelmien valmentaja
J. Aaltosen ystäväverkoston koordinaattori

Markku Harju
Truth&Transformation Nordic
J. Aaltosen ystäväverkoston koordinaattori

Lisätiedot, yhteydenotot ja luentopyynnöt:

yhteys@kiitospaiva.fi